Vuosikymmenien aikana partiolippukunnan toiminnassa ehtii tapahtua monenlaista asiaa ja sattumusta. Vuonna 2019 lippukunta juhlii kuudettakymmenettä toimintavuottaan toivottavasti myös päivitetyllä historiikilla.

Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpoikien historiaa 1959 – 1990

1959: Lippukunta perustetaan

Lippukunta perustettiin 1959. Lippukunnan perustaja oli Henrikin seurakunnan pastori Esko Ensiö, joka toimi lippukunnanjohtajana vuoteen 1963 asti. Ensimmäinen kokoontumistila eli kolo sijaitsi Vasaramäen seurakuntatalon kellarissa. Ensimmäisen toimintavuoden lopulla oli lippukunnan toiminnassa mukana 30 partiopoikaa sekä 14 kolkkapoikaa. Lippukunnan sihteerinä toimi alussa nuorisotyötekijä Veli-Heikki Raunio. Samana aloitusvuonna perustettiin myös tukiyhdistys, joka koostui poikien vanhemmista. Ensimmäinen retki tehtiin Kunsteniemeen.

1960: Ensimmäinen kesäleiri, lippu vihitään

Lippukunnan ensimmäinen kesäleiri pidettiin Sauvon Sarapistossa kesällä 1960. Lippukunnan lippu vihittiin käyttöön itsenäisyyspäivänä 1960. Lipun aiheena on morsiusristi, jonka päällä piispan hiippa sekä lipun kulmissa neljä partioliljaa. Vuoden lopulla partiopoikia oli 33 ja kolkkapoikia oli 18.

1962: Toiminta kasvaa tasaisesti

Vuonna 1962 pidettiin taas kesäleiri Kunstenissa ja perustettiin viides vartio. Vartioiden nimet olivat: Hirvi, Haukka, Ahma, Susi ja Karhu. Radioamatöörit aloittivat toimintansa lippukunnassa.

1963: Jako mereen ja maahan

Lippukunta jakaantui vuonna 1963 kahteen eri osastoon eli maa- ja meriosastoon. Meriosaston johtajana toimi alkuun Kari Katajisto. Muutaman vuoden kuluttua osastojako lopetettiin, sillä lippukunnasta tuli kokonaan meripartiolipppukunta. Kesällä pidettiin taas kesäleiri Kunstenissa. Äidit kokoontuivat joka toinen viikko Vasaramäessä ja isät pelasivat lentopalloa viikottain.

1964: Sauva, Sotka ja Sauvo

Vuosi 1964 oli hyvin vilkas partiovuosi. Uudeksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Pekka Kumpulainen, joka oli tullut seurakuntaan poikatyöntekijäksi. Ensimmäinen lippukunnan lehti eli Sauva ilmestyi helmikuussa. Keväällä seurakunnat alkoivat rakentaa Kunsteniin uutta Ristiniemen kämppää, jota lippukunta ryhtyi käyttämään ahkerasti. Ensimmäinen retki kämpällä tehtiin syyskuussa. Kesäkuussa lippukunnalle ostettiin ensimmäinen alus. Alus oli Uudessakaupungissa vesibussina toiminut kaunis mahonkinen noin 10-metrinen moottorivene. Veneen nimi oli Sotka ja sillä kierrettiin Saaristomerta ahkerasti aina Ahvenanmaata myöten, joka tuohon aikaan oli hirmuisen kaukana. Kesällä osallistuttiin Suomen partiopoikajärjestön suurleirille, joka oli Hakkis Sauvossa.

1965: Reipasta partiotoimintaa

Vuonna 1965 järjestettiin maaliskuussa talvileiri Kunstenissa. Lippukunnanjohtajana toimi Ismo Heervä.

1966: Leirejä ja näyttely

Seuraavana vuonna oli taas vuorossa talvi- sekä kesäleirit Kunstenissa. Keväällä järjestettiin Vasaramäen kololla Meripartio-66 näyttely, jonka vetonaulana oli kromattu ja punaiseksi maalattu Sotkan Perkins-moottori. Myös uutta LA-radiopuhelinkalustoa esiteltiin. Lippukunnanjohtana oli Kari Katajisto.

1967: Toiminta jatkuu monipuolisena

Vuodesta 1967 alkaen aina vuoteen 1979 lippukunnanjohtajana toimi Pertti Tuomi.

1968: Mukana Satahanka III:lla

Satahanka III oli ensimmäinen valtakunnallinen meripartioleiri, johon lippukunta osallistui vuonna 1968. Leiri pidettiin Rymättylän Pähkinäisissä ja mukana oli ensimmäistä kertaa myös partiotyttöjä. Hannu Raitis aloitti lippukunnan sihteerin uransa samana vuonna ja on edelleen (2002) samassa virassa. Hän taitaa olla Suomen pitkäaikaisin lippukunnan sihteeri.

1969, 1970: Sotkan tilalle kaljaasi Henrika

Sotka alkoi käydä pieneksi ja niin ryhdyttiin etsimään lippukunnalle uutta alusta. Uusi alus olikin kokoluokaltaan huomattavan paljon Sotkaa suurempi eli pituutta oli yli 24 metriä. Kaljaasi Marina löytyi Pansiosta Jalostajan laiturista keväällä 1969. Kaljaasi kastettiin uudelleen lippukunnalle sopivammalla nimellä Henrika ja sitä varusteltiin ahkerasti seuraavien vuosien aikana. Ensimmäisenä kesänä avoimeen ruumaan rakennettiin konehuoneen laipio, salonkiin lattia sekä keittiö varusteltiin.

1971: Henrikan varustelu jatkuu

Henrikan varustelua jatkettiin seuraavana vuonna rakentamalla alukseen perään uusi tilava ohjaamo sekä kipparin hytti. Vuonna 1971 vanha kaksisylinterinen Callesen-diesel vaihdettiin uuteen Scania-moottoriin, joka antoi alukselle huomattavasti puhtia varsinkin tuulisella kelillä ja laituriin ajettaessa.

1972: Henrikalla Kuopiossa

Vuonna 1972 oli vuorossa taas talvileiri Kunstenissa ja Henrika teki pitkän purjehduksen Kuopioon Saimaan kanavan kautta. Menomatkalla miehistönä oli rippikoululaisia ja paluumatkalla omia partiopoikia. Henrikalla järjestettiin vuosittain useita purjehdusrippikouluja.

1973: Henrika Satahanka IV:llä

Vuonna 1973 talvileirin lisäksi osallistuttiin Satahanka IV:lle, joka pidettiin Ahvenamaan Benö-ö-saaressa. Leirillä oli Henrikan lisäksi 33 leiriläistä lippukunnasta.

1974-1977: Innokasta leirielämää

Vuonna 1974 lippukunta täytti 15 vuotta ja kesäleiri järjestettiin pyöräretkenä Ahvenanmaalla. Lippukunnan äitikerho alkoi kokoontua Vuorelantiellä. Seuraavina vuosina järjestettiin tasaisesti sekä talvi- että kesäleirejä yleensä Kunstenissa. Vuonna 1977 osallistuttiin yhteispiirin ensimmäiselle Kuhankuono-talvileirille ja Henrikaan ostettiin Maarianhaminasta käytetty Decca-tutka.

1978: Henrika jälleen Saimaalla

Satahanka V, johon lippukunta osallistui Henrikalla ja leirijoukkueella järjestettiin Saimaan Kyläniemessä 1978.

1979: Tukholma tutuksi

Karelia-79 suurleirille Kolilla osallistui lippukunnasta 13 henkeä ja samaan aikaan tehtiin Henrikalla purjehdus Tukholman kautta Vaasaan Ruotsin rannikkoa pitkin.

1980: Partiotaitokisoja järjestämässä

Tapulityttöjen kanssa yhdessä järjestettiin piirin partiotaitokilpailut Iter Henricium 1980. Asko Laite aloitti lippukunnanjohtajana samana vuonna.

1981: Henrikalla Gotlannissa

Henrikalla käytiin Gotlannin Visbyssä.

1982: Kytkin reistaa

Satahanka VI pidettiin Paraisten Öjn-saarella 1982. Aivan leirin alussa Henrikan kytkin rikkoutui ja alus toimi leirin ajan lähinnä korjauspajana muille partioaluksille. Henrika hinattiin Turkuun leirin jälkeen ja kytkin saatiin korjattua melko pian. Syksyllä tehtiin seurakunnalle ehdotus Henrikan peruskorjauksesta. Kustannusarvio oli kuitenkin niin korkea, että seurakunnat suosittelivat uuden aluksen hankintaa.

1983: Päätös rakentaa uusi Henrika

Lippukunta perusti 1983 alustoimikunnan, joka alkoi selvitellä uuden aluksen hankintaa. Alustoimikunta päätyi kokonaan uuden aluksen rakennusprojektin aloittamiseen. Malliksi valittiin Roberts 53 G tyyppinen ajohytillinen purjevene. Runkomateriaaliksi valittiin teräs. Takiloinniltaan uusi alus on bermudaketsi. Makuupaikkoja haluttiin 20 ja alusprojektin vetäjänä toimi Asko Laite.

1984: KHP 25 vuotta

Vuonna 1984 järjestettiin sekä talvi- että kesäleirit. Kesäleiri pidettiin Rymättylän Vehkaluodossa ja leirille osallistui oman väen lisäksi 12 Oulun Koskiveikkoa. Esa Salminen valittiin lippukunnanjohtajaksi. Lippukunta täytti 25 vuotta, mitä asianmukaisesti juhlittiin.

1985: Kaljaasi Henrika myytiin

Vuoden 1985 kokokohta oli Miilu-suurleiri, johon osallistui 26 jäsentä. Uuden aluksen teräsrakennussopimus solmittiin ja runko alkoi kohota Raisiossa. Kaljaasi Henrika myytiin Helsinkiin ja alus ajettiin uudenvuoden pyhinä Hankoon, josta uusi omistaja siirsi aluksen Suomenlinnaan.

1986: Uuden Henrikan rakentaminen jatkuu

Seuraavat neljä vuotta lippukunta toimi ilman omaa alusta. Kesäleirejä järjestettiin yksityisillä purjeveneillä Saaristomerellä. Uuden aluksen runko valmistui vuoden 1986 lopulla ja se siirrettiin Aurajoki-rantaan vanhan köysitehtaan kupeelle varustelua varten.

1987: Varainhankintaa ja Henrikan rakentamista

Satahanka VII:lle osallistui 24 henkeä vuonna 1987 Raumalla. Seuraavien vuosien aikana toteutettiin useita varainhankintahankkeita ja erityisesti lippukunnan ahkera äitikerho kunnostautui mainiona varainkerääjänä.

1988: Kisoja ja leirejä, Henrikaa rakennetaan

Vuonna 1988 lippukunta järjesti partiopiirin talvimestaruuskisat Naantalissa sekä kesäleirin Kunstenissa.

1989: KHP 30 vuotta, Henrikan rakentaminen jatkuu

Lippukunta täytti 30 vuotta ja veneen rakennus jatkui muun partiotoiminnan ohessa vuonna 1989.

1990: Uusi Henrika kastetaan

Uusi alus laskettiin vihdoin vesille 1990 ja sen kastoi Henrikaksi arkkipiispatar Birgit Vikström. Ensimmäinen kesä kului lähinnä aluksen viimeistely- ja koekäyttötöissä. Aluksen peräsinta jouduttiin korjaamaan parinkiin otteeseen liian hentoisen rakenteen vuoksi. Henrikan purjehdusominaisuudet olivat alkuvaikutelmien mukaan varsin hyvät, vaikka aluksesta tulikin noin 30 tonnia painava. Alkuperäisistä venepiirustuksista käytettiin lähinnä vain kaariruudut ja kaikki muut rakenteet suunniteltiin uudestaan partiokäyttöön sopiviksi. Projektiin oli kulunut rahaa tässä vaiheessa noin 1,3 miljoonaa markkaa. Varainhankinnasta vastasi koko projektin ajan Hannu Raitis.